Stressi on normaalia
Stressistä on tullut niin tuttu osa jokapäiväistä elämää, että sitä ei aina edes huomaa. Se on lähes itsestäänselvyys, johon vaan tottuu ja sopeutuu. LYHYTKESTOINEN STRESSI voi olla jopa hyödyllistä, mutta PITKÄKESTOINEN STRESSI voi rasittaa kehoa ja mieltä todella pahasti. Siksi olisi hyvä oppia hallitsemaan sitä paremmin – tai ainakin lievittämään sen vaikutuksia.
LYHYTKESTOINEN STRESSI – kun se toimii
On aikoja, jolloin stressi on jopa hyvästä. Monelle meistä (minullekin) pieni paine voi olla se, joka saa luovuuden ja motivaation heräämään ja toimimaan yhdessä. Yritän aloittaa omat projektini ihan rennosti ja hyvissä ajoin, mutta melkein kaikki tulevat valmiiksi vasta viime hetkellä. Ja yleensä vielä ”kovalla tohinalla ja täysillä vääntäen”. Lyhytaikainen stressi voikin olla se polttoaine, joka vie meidät läpi hankalien hetkien ja ylittämään itsemme. Tärkeintä on muistaa, että stressaavan ajanjakson jälkeen palautuminen on välttämätöntä. Ja mitä enemmän tulee ikää, sitä välttämättömämpää se on.
PITKÄKESTOINEN STRESSI – kaikki alkaa kasaantua
Vaikka stressin vaarat on tunnettu jo pitkään, työelämä tuntuu muuttuvan aina vain kiireisemmäksi. Vapaa-aikakin muuttuu helposti suorittamiseksi: kohotetaan kuntoa, osallistutaan harrastuksiin, etsitään uutta parisuhdetta tai ylläpidetään vanhaa. Aikataulutetaan vapaa-aika ja hoidetaan vielä perhe ja koti. Eikä siinä mitään, näistä palasista muodostuu monen elämä. Ja myös toisaalta, yksinäisyys voi aiheuttaa stressiä, puhumattakaan sairauksista ja kivuista. Elämä on toisinaan arvaamatonta ja hallitsematonta. Joskus stressin imu tuntuu niin vahvalta, että tuntuu mahdottomalta pyristellä siitä irti.
Stressin fyysiset ja psyykkiset merkit
STRESSI EI OLE VAIN TUNNE. SE ON KEHON JA MIELEN REAKTIO. Sen voi aiheuttaa FYYSISIÄ OIREITA, kuten vatsavaivoja ( närästys, ärtyvän suolen oireyhtymä, ripuli, ummetus), päänsärkyä, unettomuutta, jatkuvaa väsymystä, migreeniä, hampaiden narskuttelua ja lihasjännitystä. Stressaantuneena paino voi nousta tai ruokahalu kadota. Kortisolin liiallinen tuotanto voi häiritä muun hormonitoiminnan tasapainoa. Ja kaiken tämän lisäksi vielä vastustuskyky voi heikentyä.
PSYYKKISESTI stressi voi näkyä ahdistuksena, masennuksena, keskittymisvaikeuksina ja mielialanvaihteluina. Alitajuinen stressi voi heikentää keskittymiskykyä, vaikuttaa ihmissuhteisiin ja vaikeuttaa arjen hallintaa. Stressi vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin ja voi heikentää päätöksentekokykyä. Pitkäaikainen stressi saattaa jopa altistaa muistisairauksille. Väsyneenä on helpompi turvautua alkoholiin, tupakkaan ja sokeriin. Väsymys voi myös estää meitä tapaamasta muita ihmisiä – vaikka ystäviä, joilta voisi saada tukea.
Onko stressitön elämä liikaa pyydetty?
No ei ole! Moni tekee näyttäviä liikkeitä hypätessään pois oravanpyörästä. Itsekin haaveilen tästä usein! Kerta kaikkiaan, ostan menolipun Balille ja siellä vain huljuttelen varpaita rantavedessä kevyt kaftaani mukavassa merituulessa liehuen ja kahisten. Se ajatus on kuin pieni meditatiivinen paussi, joka vie hetkeksi pois arjen kiireistä. Niin kauan kuin on unelmia, on toivoa…
Stressin ei tarvitse hallita elämää
Todellisuudessa on tärkeää ymmärtää, että stressin ei tarvitse hallita elämää. Ei tarvitse paeta, vaan voi löytää keinoja hallita sitä – arjessa ja elämän kaikissa kaarissa. Voimme oppia hallitsemaan sitä, mitä emme voi muuttaa. Onneksi meillä on runsaasti tietoa keinoista, jotka tukee palautumista ja jaksamista stressaavina aikoina. Tiedämme, että esimerkiksi säännöllinen unirytmi, hyvä ravinto, liikunta, ystävien tapaaminen ja riittävä vapaa-aika tukevat hyvinvointia ja tekevät elämästä mielekästä.
Meditaatio auttaa hallitsemaan stressin vaikutuksia
MONI ON MYÖS OTTANUT MEDITOINNIN OSAKSI ARKEA. Vaikka se ei olekaan mikään ihmelääke, niin se on silti loistava tapa lisätä mielenrauhaa ja selkeyttä.
Meditoiminen
- alentaa kortisolitasoja, sydämen sykettä ja verenpainetta
- lisää mielihyvähormonien tuotantoa, vähentäen ahdistuneisuutta ja masennusta
- vähentää ylianalysointia ja murehtimista
- illalla auttaa päästämään irti päivän huolista (mm hengitys- ja rentoutusharjoitukset)
- parantaa unen laatua (mm nukahtamista helpottavat meditaatiot)
- aamulla auttaa aloittamaan päivän virkeänä ja mieli selkeänä
- auttaa kehittämään kykyä reagoida asioihin tietoisemmin ja rauhallisemmin
- aktivoi parasympaattista hermostoa, joka auttaa rentoutumaan ja palautumaan
- auttaa rentouttamaan lihasjännityksiä ja parantaa ruuansulatusta
Tästä linkistä hengitysharjoitukseen, joka rauhoittaa sykettä ja hermostoa
Meditaatiota on monenlaista
On hyvä muistaa, että meditaatiota, mietiskelyä, mielenharjoituksia, hengitysharjoituksia, keskittymisharjoituksia, tietoisuusharjoituksia ja rentoutusharjoituksia on VALTAVA MÄÄRÄ, HYVIN ERILAISIA, ERI MITTAISIA, TOISET HELPOMPIA, TOISET VAATIVAMPIA. Meditaatio ei aina tarkoita sitä, että istutaan lattialla risti-istunnassa kädet polvien päällä toistaen mantraa tai hengittäen kiihkeästi.
Ole oman mielesi ystävä ja tuki
Nykyihminen etsii suurella innolla uusia ruokavalioita ja liikuntamuotoja kehon hyvinvoinnin tueksi. Voisi olla hyväksi etsiä tasapainottavia ja vahvistavia keinoja ja rutiineja OMAN MIELENSÄ TUEKSI. Ja toki on myös niin, että mieli ja keho ovat VAHVASTI sidoksissa toisiinsa. Joten kun teet hyvää kehollesi, se vaikuttaa hyvällä tavalla mieleesi. Kun teet mielellesi hyvää, se vaikuttaa myös suoraan kehosi toimintaan, muun muassa paremman unen ja hormonitoiminnan muodossa.
70 000 ajatusta joka päivä
Tietoisen mielen säntäily kaikkien muistettavien ja hoidettavien asioiden perässä saattaa olla varsin vauhdikasta puuhaa. Ihminenhän ajattelee päivässä noin 70 000 ajatusta. Näistä jopa yli 90 prosenttia on samoja ajatuksia kuin eilen ja jopa 80 PROSENTTIA KAIKISTA AJATUKSISTA ON NEGATIIVISIA tai johonkin stressiin liittyviä.
Kyllä. Luit aivan oikein.
Joten jos kehokin tarvitsee lepoa ja hoitoa, niin MIELIKIN ANSAITSEE HOIVAA JA HELPOTUSTA.
Kuinka usein? Kuinka paljon?
Säännöllisyys tuo parhaat tulokset, mutta toisinaan on liian suuri vaatimus pystyä istumaan meditaation äärellä päivittäin, mutta tee jotain mielesi hyväksi edes kerran, pari viikossa. Jotain, mistä tulee hyvää olo. Jotain, mitä tuntuu mukavalta odottaa. Jotain, joka tuo tietoisuutta tasapainoisempaan suuntaan, rauhoittaa oloa, herättää toiveikkuutta ja tuntuu mielenkiintoiselta. Tai edes jotain näistä.
Anna mielelle hoivaa erityisesti silloin, kun stressi on suurimmillaan. Usein on myös niin, että juuri silloin ei ollenkaan tekisi mieli käydä mielensä äärelle. Sogyal Rinpochen kuuluisa sanonta kuuluu: Meditoi joka päivä tunti, paitsi jos sinulla on kiire – silloin meditoi kaksi tuntia.
Hypnoterapialla stressin kimppuun
Työ ja asenteet stressin takana
Stressin juuret voivat olla syvemmällä kuin pelkät hetkelliset stressaavat tilanteet. Meistä monille on pienestä pitäen opetettu, että ahkeruus ja raataminen ovat edellytys hyvinvoinnille ja menestykselle. Sitkeässä elää uskomus siitä, että arki on ankeaa ja kuluttavaa. Ja suomalainen, jos joku, rehtinä ja luotettavana ihmisenä täyttää velvollisuutensa, ennen kaikkea. Tällaiset asenteet voivat muodostaa rajoittavia uskomuksia, jotka tekevät elämästä uuvuttavaa ja tukahduttavaa. Ehkä elämä ON kovaa työtä – mutta entä jos siinä olisi enemmän myös iloa, rauhaa ja tasapainoa?
Suuret tunteet piilossa
Myös ELÄMÄN ÄKKINÄISET TAPAHTUMAT saattavat aktivoida jonkin vanhan kokemuksen, asenteen tai ajatuksen, joka on saanut rauhassa uinailla elämän tasaisemman jakson aikana. Silloin voi huomata reagoivansa aivan kummallisilla tavoilla, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Näin vanhat tapahtumat ikään kuin nousevat pintaan ja tuovat mukanaan kerran opittuja tunteita ja reaktioita.
Pitkällä työuralla kaikki pomot, työpaikat, työkaverit ja tehtävät ikään kuin kasaantuvat KOKEMUSVYYHDIKSI, jonka sisällä on paljon sellaista opittua ja todellisuudeksi hyväksyttyä, mitä ei edes välttämättä tiedosteta. Stressiä saattaa myös aiheuttaa esimerkiksi ihmisten kohtaaminen, esitelmien pitäminen ja ryhmätyöskentely. SOSIAALINEN AHDISTUS on yhä useamman haaste.
Kotonakin stressaa
Myös PERHEDYNAMIIKKA on pitkälti opittua lapsuudesta. Usein toistetaan lapsuudenkodin KAAVOJA ja asenteita omassa perheessä. Tämä hyvässä ja pahassa. Kun työn ja koulun jälkeen palataan kotiin, stressaavan päivän päätteeksi olisi tarve levolle ja mukavalle vapaa-ajalle. Mutta entäpä jos kotona onkin omat stressitekijänsä? Pienet lapset vaativat hoitoa ja tarkkaavaisuutta koko ajan. Teinin mielialat läiskyvät, vanhempien voimat ovat koetuksella, vaihdevuodet vaihtelevat ja kuormittavat. Taloudelliset huolet aiheuttavat ahdistusta. Maailmantilanne mietityttää ja pelottaa.
Hypnoterapia vie pintaa syvemmälle
Hypnoterapia lähtee yleensä aina liikkeelle stressioireiden purkamisesta. On aina tärkeää pyrkiä antamaan ensin voimavaroja kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Sen jälkeen voidaan lähteä tutkimaan, mitä stressituntemusten taustalta löytyy. Millaiset asenteet, ajatukset ja kokemukset ovat stressin taustalla? Olipa kyseessä omat arvot, asenteet, työkavereiden käytös, perhetilanne, uupumus, ahdistuneisuus tai vaikkapa paniikkihäiriö, hypnoterapialla näitä voidaan käsitellä usealla eri tavalla. Aina myötätuntoisesti ja asiakkaan tavoitteita arvostaen.
Hypnoterapian avulla voidaan muuttaa asenteita, ajatuskehiä, tuntemuksia ja tunteita
Siinä, missä tietoisen mielen liikkeisiin voidaan vaikuttaa nopeasti mm. meditoinnilla, alitajuiseen mieleen päästään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti hypnoterapialla. Esimerkiksi syvässä hypnoosissa annetut positiiviset suorat suggestiot voivat vaikuttaa asiakkaan elämään hyvinkin nopeasti ja syvästi tehden muutoksia ns. saman tien. Toiset prosessit taas kestävät pidemmän aikaa. Jos ongelman kasvattaminen on kestänyt vaikkapa vuosikymmeniä, ei sen purkukaan ymmärrettävästi välttämättä tapahdu tunnissa. Mutta alkuun päästään kyllä jo ensimmäisellä kerralla!
Kun ajatus muuttuu, tunne muuttuu ja käytös muuttuu
Näistä kolmesta ajatusta on kenties vaikein muuttaa. Mutta kun päästään ajatuksen juurille ja tullaan siitä tietoiseksi, se on mahdollista, joskus jopa helposti. Joskus voi olla viisasta muuttaa ensin käytöstä ja antaa tunteen ja ajatuksen seurata perässä. Näin tehdään esimerkiksi hengitysharjoituksissa. Hypnoterapiassa voidaan myös ankkuroida hyviä tuntemuksia kehoon niin, että ne voidaan aina haluttaessa palauttaa nopeasti tietoisuuteen. Mikäli stressin taustalla on trauma, sitä lähestytään rauhallisesti ja vakaalta pohjalta, ei pakottaen tai väkisellä.
Stressin karistamiseen hypnoterapia voi olla todella tehokas ja hyvä terapiamuoto! Sen avulla voidaan tutkailla päivätajunnan ja alitajunnan ongelmia, muokata ajatuksia ja asenteita, kiinnittää huomiota käytökseen ja muuttaa sitä, sekä vapauttaa tarvittavia voimavaroja. Jos sinulla on vanhoja, rajoittavia uskomuksia, jotka estävät sinua elämistä täysillä, hypnoterapia voi olla avain niiden vapauttamiseen. Se voi myös auttaa muuttamaan käytöstä ja tunteita, jotta pääset eteenpäin elämässä ja stressi ei hallitse sinua.
Jos haluat tietää enemmän perusasioita hypnoosista, lue Pintaraapaisu meditaatioon ja hypnoterapiaan tästä linkistä
Varaa aika ilmaiseen konsultaatioon
ja kurkkaa tehokkaat, laadukkaat ja miellyttävät meditaatio- ja hypnoosiäänitteet