10 tutkittua syytä unelmoida – mitä tiede sanoo haaveilun voimasta?

Jos olet joskus moittinut itseäsi siitä, että “mielesi harhailee” tai että unelmoit liikaa, voit huokaista helpotuksesta. Tiede on nimittäin unelmoimisen puolella – vahvasti. Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että haaveilu ei ole pelkkää pakoa todellisuudesta, vaan se on aktiivinen, merkityksellinen mielen prosessi, joka tukee hyvinvointia, luovuutta ja jopa ongelmanratkaisukykyä.

Tässä 10 tutkimuksiin pohjautuvaa syytä, miksi unelmointi kannattaa ottaa tosissaan:

1. Unelmointi parantaa mielialaa

Positiivisesti virittynyt unelmointi nostaa mielialaa ja auttaa sietämään stressiä. Tieteessä puhutaan positive constructive daydreaming -ilmiöstä, joka toimii kuin pieni lepohetki keskellä arkea. (McMillan et al., 2013)

2. Haaveilu auttaa säätelemään tunteita

Kun ajatukset saavat kulkea vapaasti, pystymme käsittelemään tunteita joustavammin. Tällainen “mielen vaeltelu” toimii tunnesäätelyn työkaluna, erityisesti jos se on tulevaisuuteen suuntautuvaa ja myönteistä. (Smallwood & Schooler, 2015)

3. Unelmointi aktivoi luovuutta

Haaveilu ja unelmointi lisäävät kognitiivista joustavuutta eli kykyä ajatella uusilla tavoilla. Moni tutkimus osoittaa, että luovat oivallukset syntyvät usein juuri silloin, kun emme yritä ajatella niitä. (Baird et al., 2012)

4. Unelmat rakentavat sisäistä motivaatiota

Haaveilu aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja saa meidät tuntemaan innostusta. Se toimii sisäisenä moottorina, joka auttaa jaksamaan ja pysymään kiinni toiveikkaassa tulevaisuudenkuvassa. (Schacter et al., 2007)

5. Unelmointi auttaa asettamaan tavoitteita

Haaveilu ei ole toimetonta, vaan se toimii pohjana tavoitteiden muodostamiselle. Tulevaisuuteen suuntautuva mielikuvittelu auttaa jäsentämään, mitä haluamme elämältä – ja miten se voisi olla mahdollista. (Oettingen, 2014)

6. Päiväunet tukevat aivojen palautumista

Unelmointi aktivoi ns. Default Mode Network -verkoston aivoissa, joka liittyy itseymmärrykseen ja reflektioon. Tämä “lepotila” on tärkeä osa aivojen terveyttä ja kokonaisvaltaista ajattelua. (Raichle et al., 2001)

7. Unelmointi voi vähentää ahdistusta

Sen sijaan että jäisimme kiinni pelkäämiimme asioihin, voimme käyttää unelmointia suuntaamaan ajatukset mahdollisuuksiin. Visualisointi ja mielikuvaharjoitukset ovat tutkittuja menetelmiä ahdistuksen lievittämiseen. (Holmes et al., 2007)

8. Se kasvattaa uskoa omiin mahdollisuuksiin

Kun kuvittelemme itsemme onnistumassa, aivomme alkavat tunnistaa sen mahdollisena. Tällainen mentaaliharjoittelu on tehokasta mm. urheilussa, esiintymisessä ja elämänmuutoksissa. (Taylor & Pham, 1996)

9. Haaveilu rakentaa tulevaisuutta – konkreettisesti

Manifestointi ei ole pelkkää toivomista. Sen ydin on tämä: ajatukset → tunne → usko → toiminta. Unelmoimalla ja visualisoimalla aktivoimme juuri niitä aivoalueita, joita tarvitsemme myös todellisten muutosten tekemiseen. (Gaesser et al., 2013)

10. Unelmointi tehostaa ongelmanratkaisua – alitajunta työskentelee puolestasi

Vaikka unelmointi näyttää ulospäin passiiviselta, aivot eivät todellakaan lepää. Päinvastoin: ne aktivoituvat usein juuri silloin, kun ajatukset vaeltavat vapaasti.

Christoff et al. (2009) osoittivat fMRI-tutkimuksessa, että kun emme keskity tietoisesti mihinkään ulkoiseen tehtävään, aivoissa aktivoituu samaan aikaan sekä Default Mode Network (DMN) että executive control network – eli se järjestelmä, jota käytämme yleensä tietoisessa ongelmanratkaisussa. Tämä on merkittävä havainto, sillä se osoittaa, että haaveilun aikana tapahtuu aktiivista tiedonkäsittelyä.

Toisin sanoen: unelmointi antaa alitajunnalle tilan ja mahdollisuuden yhdistellä asioita, jotka tietoisessa mielessä eivät vielä ole loksahtaneet paikoilleen.

Tämä selittää sen, miksi:
• ratkaisut arjen ongelmiin tulevat mieleen usein esimerkiksi suihkussa tai kävelyllä
• luovat ideat syntyvät silloin, kun emme yritä pakottaa niitä esiin
• saatamme kokea oivalluksen hetken juuri ”ajattelematta mitään erityistä”

Alitajunta tekee työtään taustalla – yhdistää muistikuvia, simuloi tulevia tilanteita ja tarjoaa vaihtoehtoja.

Siksi unelmointi ei ole laiskuutta, vaan tehokasta ja luovaa ajattelua. Ja usein juuri se ratkaisu, jota olet etsinyt, on jo valmiina mielessäsi – se vain odottaa, että annat sille tilaa tulla esiin.

Unelmointi ei ole ajanhukkaa

Se on keino ymmärtää itseään, luoda yhteys tulevaisuuteen ja vahvistaa psykologista hyvinvointia. Se on myös tapa kuunnella sitä, mikä meissä on elävää, innostunutta ja toiveikasta.

Joskus unelma on iso ja rohkea. Sitäkin aletaan tehdä todeksi yksi askel kerrallaan. Toisinaan unelma on pieni, melkein näkymätön, mutta silti tärkeä: lähteä retkelle uuteen suuntaan… kirjoittaa ylös jokin kauan mielessä ollut ajatus… istuttaa kukka ja uskoa, että se puhkeaa kukkaan.

Ja näin alkavat ne tärkeimmät tarinat.

Unelmien ei tarvitse olla täydellisiä. Eikä niiden tarvitse toteutua heti. Riittää, että uskallat kuvitella ne, uskoa niihin edes vähän, ja otat ensimmäisen askeleen. Sitä kautta kasvaa sisäinen luottamus: minä pystyn.

Unelmoi-äänite – vielä hetken unelmanhinnalla

Jos haluat pysähtyä, sulkea silmät ja antaa unelmille luvan, UNELMOI-meditaatio on miellyttävä apu siihen. Se auttaa sinua luomaan yhteyden omiin toiveisiisi ja mahdollisuuksiisi.

Nyt kesän kunniaksi vain 6,90 € (norm. 20 €) – vielä hetken.
Siirry lataamaan äänite TÄSTÄ

Unelmointi on tärkeää aina. Kaiken ikäisille, kaikissa elämäntilanteissa.

Pidetään unelmat elossa.

Muita kirjoituksia

9 myyttiä hypnoosista

Hypnoosiin liittyy paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä. Tässä blogitekstissä murretaan yhdeksän yleisintä myyttiä ja tuodaan esiin, mitä hypnoosi oikeasti on – ja ei ole.

PERUSASIOITA MEDITAATIOSTA JA HYPNOOSISTA

Kun olet hypnoosissa, olet koko ajan tietoinen siitä, mitä tapahtuu. Hypnoosissa voidaan keskustella. Kesken hypnoosin voi jopa avata silmät, jos siihen on tarvetta…